Hyvinvointialueen tulee onnistua työnantajana

Hyvinvointialueet tulevat olemaan valtavia työnantajia. Vuoden 2023 alussa kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta siirtyy hyvinvointialueille yli 210 000 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöä. Pohjois-Savossa tämä tarkoittaa noin 12 000 työntekijän siirtymistä uuden työnantajan palvelukseen. Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen aiheuttaa henkilöstössä epävarmuutta tulevasta. Terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalitoimen sektoreilla on koko ajan kasvava kysyntä ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Uusia työntekijöitä tarvitaan sekä eläköitymisen, että kasvavan palvelutarpeen myötä. Moni alalla työskentelevä kokee myös kohtuutonta työkuormaa tai työn arvostuksen puutetta ja pohtii alan vaihtoa. Pystyäkseen sitouttamaan henkilöstön uuden työnantajan palvelukseen, on heidän asemastaan huolehdittava uudistuksen aikana. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen korostuvat entisestään ja siihen vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä ovat johtaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Myös mahdollisuus lisä- ja täydennyskoulutukseen muuttuvassa tilanteessa on turvattava. Alan houkuttelevuuden ja pitovoiman suhteen merkittävässä roolissa on myös kilpailukykyinen palkkaus. Hyvinvointialue on uusi työnantaja, joka voi tehdä asioita uudella tavalla. Henkilökunnan äänen tulisi kuulua entistä enemmän. Aluevaltuustojen tehtävänä on määrittää selkeät tavoitteet hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikalle eli sille millainen työnantaja se tulee olemaan. Työntekijöiden tulee voida keskittyä osaamistaan vastaaviin tehtäviin ja heitä tulee olla riittävästi. Hyvästä henkilöstöpolitiikasta syntyy positiivinen mielikuva, joka auttaa rekrytoinnissa ja ohjaa osaltaan nuoria kouluttautumaan alalle. Markku Siponen aluevaaliehdokas (kesk.)